Iguazu Falls

Täällä sitä huomaa, että asiat ei kulje ihan samassa mittakaavassa kuin suomessa. Reippaina optimisteina meillä oli ajatuksena nousta aikaisin, ottaa bussi vesiputouksille, kiertää kohteet läpi ja palata rauhassa syömään Puerto Iguazuun ennen 17 tunnin bussireissua kohti Buenos Airesia. Noh... Kaikkea sopii toivoa. Ensimmäinen ongelma aiheutui rinkoista. Juoksimme ympäri ämpäri eri hotelleissa kyselemässä jos tavaroita voisi ottaa säilöön. Käteisestäkin oli pula, joten metsästyksen kohteena oli myös pankkiautomaatti. 1,5 tuntia myöhemmin, selät märkinä juostuina pitkin katuja, pääsimme vihdoin bussiin kohti vesiputouksia. 

Puisto, jossa vesiputoukset sijaitsivat ei ollutkaan ihan parin tunnin reissu, niinkuin alunperin kuvittelimme... Valitsimme siis Argentiinan puolen, sillä maisemat näyttäytyvät sieltä kuulemma upeampina. Osalle putouksista täytyi mennä junalla, jonne oli 2 tunnin jonot. Tiedettävästi me ei olla mitään jonottajatyyppejä, joten puikkelehdimme aitojen yli ihmisten seasta. Eriäviä mielipiteitä ohituksestamme saatiin kyllä kuulla, mutta aina voi leikkiä tyhmää suomalaista ilman minkäänlaista englannin kielen taitoa. Muille vesiputouksille oli myös jokunen kilometri käveltävänä puistoon rakennettuja polkuja pitkin. Sillat putouksille kulkivat läpi äänekkään sademetsän. Vaikka sukkelasti kiersimmekin, saimme aikaa kulumaan reilut 5 tuntia, eikä toivoakaan, että rauhassa oltaisiin ehditty syömään ennen bussimatkaa Buenos Airesiin. Ihme kyllä, selvisimme bussiin ajoissa.

Turistitäyteisestä paikasta huolimatta, vesiputoukset ja sademetsän maisemat olivat ehdottomasti kaiken vaivan arvoisia, henkeäsalpaavaa !