Seuraava kohde oli Bolivian pääkaupunki La Paz. Siellä vietimme vain muutaman välipäivän ennen Amazoniaa. Yksi matkan odotetuimmista kohteista löytyi kuitenkin sieltä - death road nimittäin. Tie on 80 kilometriä pitkä ja sitä kutsutaan maailman vaarallisimmaksi tieksi. Tie lähtee vuorilta reilun neljän kilometrin korkuudesta ja päättyy kilometrin korkeuteen keskelle sademetsää. Tie on suurimmaksi osaki todella kapea, vain harvoissa kohdissa mahtuu kaksi autoa ajamaan rinnakkain. Tie on pelkkää alamäkeä, irtokiviä sekä mutkia. Pisin suora kohta taisi olla parikymmentä metriä. Tiellä kuolee vuosittain 200-300 ihmistä. Joko he pyöräilevät mutkista kilometrien syvyiseen rotkoon tai bussi suistuu tieltä samaiseen paikkaan. Tien varrelle onkin pystytetty lukuisia ristejä kuolleiden muistoksi. Meille retki oli tietenkin ihan pakollinen, oli muuten yksi parhaista asioista koko matkalla tähän asti!
Lähdimme pyöräilemään reilun kymmenen hengen porukassa kaksi opasta mukanamme. Välillä pysähtelimme ottamaan kuvia ja odottelemaan hitaimpia. En käsitä, miten joillain kesti pyöräillä lyhyt matka 20 minuuttia, kun meillä siihen meni vajaa kymmenen... Olimme Aksun kanssa ihan elementissämme siellä! Muut yrittivät ottaa meitä kiinni, onnistumatta tietenkin. Itse taisin tappaa kanan matkan varrella. Vauhtia kun oli noin 60km/h ja kana pomppasi tielle, niin ei siinä hirveästi ehtinyt tekemään. Laitoin vain silmät kiinni ja huusin kurkku suorana. Myöhemmin huomasinne, että eturenkaassani oli verta. Taisi olla sen kanan elämä siinä... Tien loppuun päästessä meitä odotti täydellinen päivällinen sekä virtaus, mihin päästiin uimaan. Oli aika hieno fiilis siinä vaiheessa! Kuvia ei kännykkällä hirveästi ole, lainasin muutaman kuvan netistä, jotta saatte jonkunlaisen kuvan tiestä. Saimme mukaamme CD-levyt, joissa on paljon kuvia retkeltä. Eihän meillä täällä tietokonetta ole, joten ne kuvat tulevat luultavasti tänne vasta Suomen puolella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti